Tämä eettinen puitteisto erottelee suomalaisen metsästysperinteen monista muista metsästyskäsityksistä. Se on osa suomalaista kulttuuriperinnettä, jossa luontoa pidetään kätilönä, ei vihollisena eikä ainoastaan resurssina. Metsästysmaja on tässä kontekstissa paikka, josta tämä kunnioitus ammentaa voimansa. Siellä istuessaan metsästäjä ei ole vieraana vieraalla maalla. Hän on osa ympäristöä. Tämä asenne on syvällä kansallistajussamme. Se näkyy siinä, miten kunnioitamme julkista maata ja jokamiehenoikeuksia, ja miten tavoittelemme säilyttämään luonnon monimuotoisuuden. Vastuullinen metsästäjä on samalla luonnonystävä.